Varhaiskasvatus ja perusopetus

Ohjeistus koronavirusepidemian aikana varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

[päivitetty 27.8.2020)

  1. Kouluun tai varhaiskasvatukseen ei tulla oireisena 

Koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektion, jonka oireita voivat olla mm. yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut, vatsaoireet ja päänsärky. Kouluun tai varhaiskasvatukseen ei pidä tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita. 

Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa aikuisen valvonnassa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Oireisten tulee herkästi hakeutua koronavirustestiin. 

Miten toimitaan jos lapsi sairastuu hengitystieinfektioon?

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsi ei saa mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen. Lapsi pitää viedä testiin, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita. 

  • Jos oireilu on hyvin lievää, eikä lapsi tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vrk aikana, oireita voi seurata kotona ilman testaamista. Oireisena lapsi ei kuitenkaan voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen
  • Jos lapsella on allerginen nuha, yksittäisiä aivastuksia tai jos hänen nenänsä alkaa valua ulos mennessä mutta oireilu loppuu sisätiloissa, lapsi voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen, kunhan hänen yleistilansa on muuten normaali eikä infektio-oireita ole
  • Jos oireet seurannassa kokonaan väistyvät, ei testiin tarvitse mennä, vaan kouluun tai varhaiskasvatukseen voi palata yhden oireettoman päivän jälkeen
  • Jos testitulos on negatiivinen, lapsi voi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, kun hän on parantumassa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet
  • Jos testi otetaan, mutta tuloksen saaminen viivästyy, voi kouluun tai varhaiskasvatukseen palata yhden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsi ei tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vrk aikana
  • Jos muu perhe on oireeton, normaalia elämää saa jatkaa siihen asti, kunnes tulos tulee. Oireisten on pysyttävä kotona kunnes testitulos valmistuu
  • Saman perheen samaan aikaan sairastuneista riittää yksi negatiivinen koronatestitulos. Kaikkia perheen lapsia ei ole tarpeen testata
  • Jos lapsen tai henkilökunnan perheenjäsenellä on oireita, tulee oireisen perheenjäsenen hakeutua testiin mahdollisimman nopeasti. Oireettomat perheenjäsenet voivat olla koulussa, kun testitulosta odotetaan, ellei jo tuolloin ole erityisen vahvaa epäilyä, että perheenjäsenellä on koronavirustartunta
  • Jos lapsen hengitystieoireet pitkittyvät, häntä ei tarvitse testata toistuvasti, kunhan oirekuva pysyy samanlaisena.
  1. Riskiryhmään kuuluvat 

Vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat ne lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen. 

  1. Tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulisi välttää 

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Mikäli mahdollista, koulussa vältetään lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muiden kanssa. 

  • Varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että ryhmiä ei sekoiteta tai yhdistetä keskenään 

  • Alakoulussa opetusryhmät pyritään pitämään erillään koko koulupäivän ajan. Valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli muuta järjestelyä ei voida toteuttaa. Panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan 

  • Toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä 

  • Ruokailu järjestetään porrastetusti oman luokan tai ryhmän kanssa. Ruokasalissa on ryhmille omat, numeroidut paikat 

  • Isoja yhteistilaisuuksia ei järjestetä, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida huomioida 

  • Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulee välttää. Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden 

  1. Hyvä käsi- ja yskimishygienia estää tartuntoja 

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Oikein toteutettu yskimis- ja käsihygienia estää tartuntoja. 

  • Sekä lapset että aikuiset pesevät kätensä aina tullessaan kouluun tai varhaiskasvatukseen, sekä ennen kotiinlähtöä. Lisäksi kädet pestään ennen ruokailua, aina ulkoa sisälle tullessa, sekä aina aivastamisen tai yskimisen jälkeen, tai kun kädet ovat näkyvästi likaiset. Kädet kuivataan kertakäyttöisiin paperisiin käsipyyhkeisiin 

  • Jos käsienpesumahdollisuutta ei ole, käytetään käsihuuhdetta. Käsihuuhdetta tulee olla helposti saatavilla. Lasten käsihuuhteen käyttö tapahtuu aikuisen valvonnassa 

  • Aivastamisen tai yskimisen yhteydessä suun eteen laitetaan kertakäyttönenäliina, joka heitetään roskiin heti käytön jälkeen. Jos nenäliinaa ei ole saatavilla, suojataan suu kyynärtaipeella. Kädet pestään tämän jälkeen 

  1. Siivous ja omat tavarat 

Koronavirukset eivät säily pitkiä aikoja ilmassa tai pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu. 

  • Pyyhitään kosketuspinnat, kuten ovenkahvat, käsinojat, pulpetit ja pöydät, valokatkaisijat ja hanat vähintään kerran päivässä 

  • Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan käytön jälkeen. Myös lelujen säännöllisestä puhdistamisesta huolehditaan 

  • Omia leluja ei toistaiseksi tuoda 

  1. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan koronavirustartunta 

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan Mäntyharjussa Essoten tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta yleensä vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kuin palaa kouluun tai varhaiskasvatukseen. 

Mikäli tilanteen muuttumisen vuoksi on tarvetta siirtyä poikkeusjärjestelyihin, siitä tiedotetaan erikseen. Ajantasainen tieto päivitetään osoitteeseen www.mantyharju.fi/covid19  

Lisätietoja: https://valtioneuvosto.fi/documents/1410845/22330894/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf/3a12db76-92f3-2da4-5717-92e552ebe798/OKM+THL+suositus+-+opetus+ja+varhaiskasvatus+4.8.2020.pdf?t=1596550832873